Märket, kiitos ja näkemiin!

Viikko Märketillä sujui kuin siivillä, mutta silti paluu kaupunkielämään tuntui merkilliseltä. Oli kummallista havahtua yöllä siihen, ettei ulkoa enää kantautunutkaan meren unettavaa kohinaa, eikä tuuli vinkunut ikkunoiden raoissa. Toisaalta oli helpottavaa päästä taas sisävessaan ja lämpimään suihkuun. Pienellä majakkaluodolla koimme suuria elämyksiä, ja vaikka elämä siellä oli hankalaa ja työlästä, kukaan meistä ei vaihtaisi pois mennyttä viikkoa. Märket jäi kultaiseksi muistoksi sydämiimme, ja kenties palaamme sinne vielä joskus...

Märket-päiväkirja päättyy tähän kirjoitukseen, mutta blogi jää eetteriin tulevaisuuden varalle. Tulen julkaisemaan lisää kuvia Märketiltä kuvablogissani taivasalla.net.

Hyljekaveri

Minäpä sain tänään uuden kaverin! Kun heräsin aamulla ja laskeuduin alas majakan portaita, näin hylkeen luodon eteläkärjen edustalla. Se köllötteli kymmenisen metriä rannasta sijaitsevalla pikkuriikkisellä luodolla ja paistatteli aamuauringossa. Pinkaisin hakemaan kamerani majakan yläkerrasta, hiiviskelin kohti hyljettä ja aloin räpsytellä. Hylje pysytteli kiltisti aloillaan kuvauksen ajan, ja aina välillä se selvästi vilkutti minulle evillään. Koska meri oli suhteellisen tyyni, päätin yrittää lähestyä sitä soutuveneellä heti aamiaisen syötyäni. Valitettavasti onnistuin kuitenkin soutamalla pelästyttämään uuden kaverini mereen, mutta onneksi sain hänestä ennen sitä pari kivaa kuvaa majakkaluodolta käsin.

Kauniina ja lämpimänä alkanut päivä muuttui hetkessä tuuliseksi ja sateiseksi, joten jatkoimme talkoohommia sisätiloissa. On hämmästyttävää, miten nopeasti säät voivat muuttua täällä avomerellä. Erityisesti olemme saaneet kokea tuulennopeuden nopeita muutoksia.

Huomenna lauantaina odotamme tänne uusia majakanvartiojoita, jotka päästävät meidät kotimatkalle, mikäli sää vain sallii. Olen iloinen kaikesta siitä, mitä olen täällä Märketillä viikon aikana saanut kokea ja oppia, ja erityisen iloinen olen kaikista ottamistani valokuvista, joita pääsen vähitellen julkaisemaan taivasalla.net -sivustollani.

Kiitos mielenkiinnostanne ja hyvää yötä!

Jyrinää ja pörinää

Torstaina majakkasaarella oli kiireinen päivä. Kesken aamiaisen havahduimme helikopterin pörinään ja ryntäsimme ulos katsomaan saisimmeko ehkä yllätysvieraita. Eipä aikaakaan kun kalliolle laskeutui Rajavartiolaitoksen kopteri, joka toi mukanaan kaksi miestä ja paljon tavaraa. Miehet tulivat huoltamaan venevajan katolla olevia valvontalaitteita ja toivat uuden kameran vanhan tilalle. Annoimme heille työrauhan ja jatkoimme vanhan kattomaalin raaputusta majakan sisätiloissa ja turvatolppien maalausta pihalla. Saatuaan työnsä valmiiksi miehet tulivat sisälle nauttimaan kanssamme köyhiä ritareita, jotka maistuivat herkullisilta kahvin kanssa.

Helikopteri oli juuri noussut ilmaan, kun näimme veneen lähestyvän luotoa. Pääsimme saman tien keittämään toista pannullista kahvia, kun vene toi mukanaan lastillisen eri maista kotoisin olevia kesätyöntekijöitä Eckerön Käringsundbystä. Sain soutaa pienellä soutuveneellämme yhdeksän kertaa heidän veneelleen ja takaisin ennen kuin kaikki yhdeksän matkustajaa oli kuljetettu majakalle ja takaisin. Mainingit estivät veneen rantautumisen, ja sen kippari katsoi parhaaksi jäädä keinumaan turvalliselle etäisyydelle luodosta. Mukava ryhmä kerrassaan, jonka vierailusta ohessa yksi kuva.

Sää oli torstaina sangen mukava ja pilvipoutainen. Keskiviikkona puolestaan oli viikon kylmin päivä, ja sade haittasi ulkohommia aamupäivällä. Kukaan ei myöskään silloin tullut vierailemaan pienelle saarellemme, vaan saimme olla rauhassa koko päivän ja keskittyä talkootöihimme. Iltapesu kylmässä pohjoistuulessa oli hyytävä kokemus!

Tiistaina oli viikon valokuvauksellisin päivä. Ahvenanmaalta vierailulle tullut ryhmä sai kokea kanssamme sekä rankkasadetta, puuskaista tuulta että ukkosen jyrinää. Upeat tummat ukkospilvet vyöryivät yli Märketin. Päivä päättyi kauniiseen auringonlaskuun, josta kuva ohessa.

Perjantain pitäisi olla viimeinen kokonainen päivämme Märketillä, mutta epävarmaa on, pääsemmekö pois lauantaina. Majakkaseuralla on ollut vaikeuksia hankkia talkoolaisia alkavalle juhannusviikolle, joten joudumme ehkä päivystämään täällä hieman suunniteltua pitempään. Myös kova tuuli voi estää paluumme mantereelle. Yksi meistä poistuu meloen jo tänään perjantaina, ja me loput kolme toivomme pääsevämme pois ennen puoltapäivää lauantaina. Aika on kulunut nopeasti, ja hyvin olemme täällä viihtyneet, mutta toisaalta viikko vaikuttaisi olevan aika sopiva ajanjakso olla täällä yhteen putkeen.

Palasin juuri sisälle majakkaan yölliseltä kuvauskierrokseltani. Kävelin ympäri luotoa kameran ja jalustan kanssa, Suomesta Ruotsiin, Ruotsista Suomeen, Suomesta Ruotsiin jne. :) Toivon saaneeni muutaman hyvän kuvan lisättäväksi taivasalla.net -sivustolleni myöhemmin, kunhan ensin selviän täältä kotiin saakka.

Terveiset Suomen läntisimmästä ja myrskyisimmästä paikasta!

Tyrskyjen päivä

Aikaisin maanantaiaamuna heräsimme Märketillä tuulen ujellukseen, kun kova lounaistuuli tuiversi. Otin kamerani ja jalustani ulos kalliolle, missä aloin etsia sopivia kuvauskulmia. Kuvattuani tyrskyjä puolisen tuntia olin jo painumassa takaisin pehkuihin, kun muut alkoivat vasta heräillä. Huomasimme että tyrskyt sen kuin kasvoivat, vaikka tuuli oli jo hiukan heikkenemässä. Tuuli oli myös kääntymässä, mikä toi suuria aaltoja myös luodon eteläkärkeen, mistä niitä pystyi saamaan samaan kuvaan majakan kanssa. Majakan miesporukka (2 talkoolaista + 2 toimittajaa) viettikin koko aamun tyrskyjä ihaillen ja valokuvaten. Matalalle luodolle syntyi pieniä jokia, joissa merivesi virtasi luodon yli. Välillä aallot nousivat niin korkealle, että vesi huuhtoutui saappaidenkin yli, mutta onneksi kastuneet vaatteet kuivuivat nopeasti tuulisessa ja aurinkoisessa säässä.

Vaikka kyseessä ei ollutkaan mikään varsinainen myrsky, niin upea luonnonnäytelmä kuitenkin. Tuulta lienee ollut "vain" n. 15 m/s, mutta sen perusteella oli kiehtovaa yrittää kuvitella, millaiselta oikea myrsky Märketillä tuntuisi.

Eilen saimme miehistöömme vahvistusta, kun urhea nainen meloi luodolle iltakymmenen maissa tuulen ja aaltojen tyynnyttyä. Tänään toimittajat ja yksi mies poistuvat, jolloin päivystämään jäävät kolme naista ja minä. Muutaman tunnin sisällä odotamme käynnille kymmenen hengen "turistiryhmää" Ahvenanmaalta.

En ole vielä ehtinyt yhtään kirjoittaa töistä joita täällä teemme, mutta pyrin kertomaan niistä jotain seuraavissa tarinoissani. Majakkaseuran "virallisessa" päiväkirjassa (linkki oikealla) niistä on kerrottu päivittäin.

Hylkeitä emme ole nähneet kuin vilaukselta, mutta jos sää tyyntyy, ne saattavat nousta luodolle köllöttelemään. Yritän tietenkin siinä tapauksessa heti lähestyä niitä kameroineni. Nyt tuulee taas aika reippaasti ja sää on pilvipoutainen. Viime yönä taisi hieman ripotella, mutta muuten on ollut poutaa lauantaista lähtien, jolloin tulimme.

Nyt kutsuu lounas! :)

Tyyntä ennen myrskyä

Ensimmäinen yömme majakalla oli rauhallinen ja tyyni, toisin kuin tämä toinen, jolloin kova lounaistuuli vinkuu nurkissa. Aamuksi tuulen pitäisi yltyä entisestään, joten tavoitteenamme on käydä aamuviideltä rantakallioilla tyrskyjä ihailemassa. Majakanvartijoiden määrä kasvoi kahdella hengellä täksi ja ensi yöksi, kun pari toimittajaa tuli kokemaan Märketin tunnelmaa. Eivät olisi voineet valita retkelleen parempaa ajankohtaa!

Lauantai-iltana istuimme taivasalla nauttimassa ruotsalaisten ja norjalaisten majakkavieraiden tuomaa salaattiherkkua ilta-auringon helliessä. Kiertelimme majakkaluotoa ja soutelimme sen läheisyydessä yrittäen hahmottaa Suomen ja Ruotsin välisen rajan koukeroita. Aurinko laski tulenpunaisena lituskana pallona mereen, mutta yö jatkui valoisana. Aamulla auringonnousun hehku tunki sisään itään avautuvasta ikkunastamme ja valaisi seinät energiaa pursuavalla hohteellaan.

Perillä!

Jipii, olemme päässeet perille päämääräämme, eli Märketin majakalle. Viikon muonat meinasivat jäädä supermarketin kassalle Maarianhaminassa, kun sähköt katkesivat, eikä maksaminen onnistunut. Onneksi katkos kesti vain puolisen tuntia. Nyt on tavarat ja muonat kannettu rannasta majakan eteen, ja päivän vierailijat ovat kahvittelun jälkeen poistumassa. Me jäämme tänne tutustumaan luotoon ja sen kiehtoviin rakennuksiin, joissa en ole edes vielä ehtinyt käydä sisällä.

On aika lähettää menneen viikon majakanvartijat kotimatkalle. Ensimmäisestä illastamme täällä on kuulemma tulossa kaunis. Tuskin maltan odottaa!

Kimallusta merellä

Tunti autojonossa ja kuusi tuntia laivalla on pitkä aika, kun uni painaa lyhyen yön jälkeen. Kimaltelevat merimaisemat kuitenkin vähän piristävät, eikä säästä muutenkaan löydy moitteen aihetta. Maarianhaminassa ollaan kahden maissa, ja sieltä sitten huristellaan ruokakauppojen kautta kohti Eckerötä.

Nähtiin äsken laivan kannelta pari merimetsojen pesimäsaarta. Aika hurjilta ne kyllä näyttivät valkaistuine kallioineen ja muumiopuineen!

Kukkaloistoa Turussa

Turku ja Aurajoki tarjosivat parastaan kesäillan kulkijoille. Tuomiokirkon edusta ja portaat oli koristeltu tuhansin gerberoin, joihin ilta-aurinko loi viimeisiä kellertäviä säteitään. Lämmintä perjantai-iltaa taivasalla viettävien iloinen puheensorina sekoittui tervapääskyjen kirskuntaan. On kiehtovaa yrittää kuvitella, minkälaisen uuden äänimaailman ja elämyksen tuleva viikko tarjoaa.

Huomenna on aikainen herätys, ja sitten matka jatkuu...

Kiskoilla

Istun kohti Turkua viilettävässä Intercity-junassa. Kuvassa Karjaan asema.

Pakkaaminen viikon majakkareissua varten ei ole mikään helppo juttu - puhumattakaan kaikkien kimpsujen ja kampsujen raahaamisesta. Selvästi helpompaa olisi lähteä viikoksi vaikka mökille, josta osa _ehkä_ tarvittavista vaatteista ja tarvikkeista löytyisi jo ennestään. Kantamisen määrää lisää vielä se, että lähes helteiseksi heltynyt sää pakotti pakkaamaan laukkuun kaikki puserot, takit ja pitkät housut. Pelkästään kameratarvikkeet täyttävät kokonaisen repun!

Onkin mielenkiintoista nähdä, minkälaista erilaista säätä alkavalle viikolle mahtuu, ja kuinka suurelle osalle varusteista löytyy käyttöä.

Pian saavummekin jo Turkuun, joten lopettelen tähän tällä erää.

Seikkailun ovella

Nyt se on vihdoin ovella: kauan odotettu seikkailu Märketin majakalle!

Matka alkaa huomenna perjantaina junareissulla Helsingistä Turkuun, josta isolla punavalkealla laivalla Maarianhaminaan lauantaina aamulla. Maarianhaminasta ostetaan isot kasat ruokaa, ja sitten vuorossa on automatka Eckeröhön. Matkan viimeisenä etappina on venekyyti päämääräämme Märketin majakkaluodolle, minne vahdinvaihdon jälkeen jäämme neljän hengen porukalla.

Lauantaista lähtien yritän päivittäin lähettää tänne valokuvia ja lyhyitä raportteja tapahtumista. Kuvaamiseen käytän puhelimeni kameraa, ja tarinatkin joutunen näppäilemään samalla laitteella. Tietenkin otan kuvia myös varsinaisella kamerallani, mutta niitä alan julkaista vasta palattuani mantereelle.

Sivun oikean laidan linkkien kautta löydät mielenkiintoista tietoa Märketin majakasta, sekä Märketin "virallisen" englanninkielisen päiväkirjan. Kannattaa tutustua!

Tervetuloa mukaan Ahvenanmerelle!